Posetiivari Marcellon voi tilata paitsi soittamaan myös kertomaan tarinoita posetiivareiden vaiheista ja vanhasta kiertävien soittajien elämäntavasta.
Historiakirja Pyörii kuin posetiivin sokka - Tarinoita soittajista ja soittokoneista ilmestyi maaliskuussa 2020. Kirja on yhteenveto lähes kymmenen vuoden tutkimuksesta. Kirja kertoo miten posetiivi syntyi ja kehittyi, samoin posetiivareiden ammattikunta. Italialaiset kiertävät soittajat omivat posetiivin soittimekseen ja levittäytyivät nopeasti Euroopan joka kolkkaan. Suomeen posetiivarit ehtivät jo 1700-luvun lopussa, ensimmäinen italialaisaalto rantautui tänne 1840-luvulla. Posetiivin kultakautta riitti ensimmäiseen maailmansotaan ja hiukan ylikin. Posetiivin suosio hiipui nopeasti 1920-1930-luvuilla, suuren laman aikaan soittajat olivat enimmäkseen hengenpitimikseen posetiiviin turvautuneita suomalaisia. Kunnes hiljaisten vuosien jälkeen 1980-luvulla nostalgia voitti ja soitin koki uuden renessanssin. Kirja kertoo mm. naapurimaiden posetiivareista, italialaisten siirtolaisten kulttuurista Suomessa, posetiivareiden elintavoista, eläinapureista, onnenlehdistä ja markkinoista, sekä esittelee muistettavimmat posetiivaripersoonat. Kustantaja on Suomen posetiivarit ry.
Markku Karvonen: Pyörii kuin posetiivin sokka - Tarinoita soittajista ja soittokoneista
Suomen posetiivarit ry 2020, 280 sivua,
Ensimmäinen painos ISBN 978-952-94-3038-3 (nid.)
Toinen painos ISBN 978-952-94-4166-2 (PDF)
Aiheesta ovat aiemmin valmistuneet vuonna 2017 Museovirastolle
kirjoitettu tutkimusraportti Posetiivarit Suomessa sekä pieni yhden soittajan
tarina Merkillinen Mirtelli. Mirtelli-kirjasen painos on loppuunmyyty.
Esiintyjänimi Marcello on muistuma posetiivareiden ammattikuntaa Suomessakin vuosikymmenet hallinneista italialaisista ja kunnianosoitus lähes unohdetuille kansan viihdyttäjille.
Vielä sata vuotta sitten posetiivien kampi pyöri ja soitto soi. Posetiivari oli tuttu näky kaupunkien pihoilla ja kylien raiteilla. Posetiivit soittivat osin kansanmusiikkiakin, mutta etenkin kansan musiikkia aikansa laajalle rahvaalle, kertoo posetiivari Markku Karvonen lyhyessä posetiivarihistoriassa.
Onnenlehdet
Onnenlehdet kuuluvat olennaisesti posetiivariperinteeseen. Ne olivat pieniä ennustuksia, joita ostivat etenkin markkinaväki, nuoret, piiat, palvelijat ja muut, jotka halusivat vastauksia sydämenasioihinsa. Posetiivareiden pääansio ei usein tullutkaan soitosta vaan onnenlehtien myynnistä.
Suomen ensimmäinen posetiivari?
Yhteispohjoismainen tutkimus on löytänyt uusia jälkiä Suomen mahdollisesti ensimmäisestä posetiivarista. Suomen italialaista siirtolaisuutta tutkinut prof. Luigi de Anna tiesi Turussa käyneen italialaisen Penalian näyttäneen siellä Laterna magica -kuvia vuonna 1770. Prof. Ilkka Mäntylä on löytänyt Porvoon raastuvanoikeuden pöytäkirjoista Porvoossa vuonna 1777 sattuneen kahnauksen, jossa oli osallisena mm. italialainen posetiivinsoittaja ja varjokuvien esittäjä "Engel Panelia", epäselvän nimen tulkinnan mukaan. Musiikkimuseo Ringven konservaattori Mats Krouthén piti Trondheimissa vuonna 2019 seminaariesityksen Norjan posetiivarihistoriasta. Siinä lehti Norske IntelligensSedler uutisoi syksyllä 1769 italialaisen Penalian saapuneen Christianiaan, myöhempään Osloon, mekaanisine figuureineen ja suurine posetiivi-urkupeleineen. Nyt Mats Krouthén on tutkinut Penaliaa vielä lisää. Angelo Penalia kävi Ruotsissa Göteborgissa ainakin vuosina 1778 ja 1782. Vanhojen lehtimainintojen mukaan hän mm. näytti varjokuvaesityksiä ja Laterna magica -kuvia sekä esitteli ja myi kapinetta, jonka lehti kuvasi olleen "Elekticitets-Machin". Penalia opasti sen käyttöä halukkaille sekä julkisissa että yksityisissä näytöksissä. Lisäksi italialaisella oli mukanaan "Positiv=Orgelverk" ja mekaanisia figuureja. On aivan ilmeistä, että pohjoiseen Eurooppaan hakeutunut Angelo Penalia on Porvoon Engel Panelia. Näin Penalia voitaneen julistaa Suomen ensimmäiseksi posetiivariksi, ellei jostakin kuin ihmeen kaupalla löydy vielä varhaisempaa. Harmi, että kun kirjan kannet laittaa kiinni, sitä ei voi enää päivittää. Suomalaisessa posetiivarihistoriassa "Pyörii kuin posetiivin sokka" kerrotaan Turun ja Porvoon käynneistä. Pioneerin oikea nimi ja uudet Ruotsin vaiheet sähköisine kojeineen eivät kuitenkaan kirjaan ehtineet. Ne olisivat olleet hauska lisä tarinaan.